Yhteenveto

Syyslukukausi on edennyt niin nopeasti, että on vaikea uskoa sen olevan jo ohi. Koulutehtävien tekeminen ja palauttaminen on ollut tahdiltaan hektistä, mutta nyt viimein on kaikki valmiina palautettavaksi. Tämä syksy on kaiken kaikkiaan, kiireestä huolimatta, ollut erittäin mielenkiintoinen ja avartava! Tyytyväisyyden tunteen luo se, että kaikista kursseista on selviydytty kunnialla läpi ja tehtävistä on saatu hyviä arvosanoja. Olen mielestäni saavuttanut tämän lukukauden aikana omat tavoitteeni, sekä minulle ulkopuolelta asetetut tavoitteet. Olen parhaani mukaan noudattanut omia opiskeluvinkkejäni jotka asetin aivan lukukauden alussa ensimmäisessä blogitekstissäni. Blogia kirjoittaessani olen myös kohdannut omia heikkouksiani ja kehittänyt itseäni. Nyt jo yhden lukukauden jälkeen olen hieman taitavampi opiskelija kuin ennen korkeakouluun saapumistani, sekä taas hieman lähempänä tavoitteitani!

Emma

CV

Taidot ja tavoitteet

Ikääni nähden pitkän kaupallisen työkokemuksen ansiosta olen oppinut erinomaiseksi myyjäksi ja asiakaspalvelijaksi joka ei hätkähdä vaikeitakaan tilanteita. Olen oppinut tulemaan toimeen kaikenlaisten asiakkaiden kanssa ja myyntityö onnistuu vieraillakin kielillä sujuvasti. Tärkeintä asiakas- ja myyntityössä on hyvä meininki ja asenne. Tulevaisuuden tavoitteena on valmistua Metropolia Ammattikorkeakoulusta markkinointiin erikoistuneena, sillä markkinointityö kiehtoo minua liiketalouden opinnoissa eniten. Valmistumisen jälkeen tavoitteena on lähteä vauhdilla työelämään ja opiskella jossain vaiheessa vielä maisteriksi.

Työkokemus

Myyjä/vuorovastaava, HOK-Elanto, Alepa                                                                      1.2.2013-21.8.2016

n  Alepa Rajatorppa, Vantaa, 1.2.2013-13.4.2016

n  Alepa Pukinmäki, Helsinki, 14.4.2016-21.8.2016

n  Vuorovastaavan tehtävät: muiden työntekijöiden ohjaaminen ja kouluttaminen, vastuu kaikkien työtehtävien toteuttamisesta ja asiakaspalvelun tasosta, tilausvirtojen hallinnoiminen, rahavirtojen hallinnoiminen (esimerkiksi tilitykset)

n  Muut työtehtävät : kuorman purkaminen ja hyllyjen täyttäminen, hyllykarttojen ja esillepanojen tekeminen, kassatyöskentely, paistopistetuotteiden paistaminen, yleisestä siisteydestä huolehtiminen

n  Esimiehen sijaisuus Alepa Rajatorpassa 2 viikkoa kesällä 2015, vastuu koko kaupan toiminnasta ja työntekijöistä koko tämän ajan

Telemarkkinointi, Enia Oy, Kuopio                                                                                 1.3.2012-30.4.2013

n  Saunalahden puhelinliittymien myyminen uusille ja vanhoille asiakkaille puhelimitse

Koulutus

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalous, Vantaa                                                                24.8.2016 -

Aloitin opinnot ammattikorkeakoulussa syksyllä 2016 ja arvioitu valmistumisajankohta on joulukuussa 2019. Suuntaudun opinnoissani markkinoinnin puolelle.

Minna Canthin lukio, Kuopio                                                                                                      2009-2012

Olen käynyt lukion ilmaisutaitopainotteisessa lukiossa. Suoritin myös abivuonna kuvaamataidon diplomityön hyväksytysti. Valmistuessani minulle myönnettiin kolme eri stipendiä hyvästä menestyksestä ylioppilaskirjoituksissa.

Tietotekniset taidot

Käyttöjärjestelmät – Windows, MacOS

Toimisto-ohjelmat – MS Office, MS Vision

Muut järjestelmät – useat kuvanmuokkaus- ja visuaaliset ohjelmat, yleisimmät blogialustat, SAP-järjestelmä, MS Dynamics

Täydennyskurssit

§  hygieniapassi, HOK-Elanto, suoritettu Helsingissä 2013

§  henkilöstökoulutukset, HOK-Elanto, suoritettu Helsingissä 2013-2016

§  hätäensiapupassi, Punainen Risti, voimassa 2017 asti

§  turvapassi (ensisammutus, uhkatilanteet), Punainen Risti, voimassa 2020 asti

Kielitaito

Puhun ja kirjoitan sujuvasti suomea ja englantia, tulen hyvin toimeen myös ruotsin kielellä. Olen opiskellut lukion oppimäärän ranskaa ja osaan japanin kielen alkeet.

Suositukset

Suositukset on saatavissa pyydettäessä.

Raportti: esiintyminen ja viestintä

Johdanto

Tämän tehtävän tarkoituksena on harjoitella raportin kirjoittamista Metropolian standardien ja ohjeiden mukaisesti. Itse raportissa analysoin omia suullisia sekä kirjallisia viestinnän taitojani ja pyrin suunnittelemaan tavan kehittää itseäni tarvituilla osa-alueilla. Raportin tavoitteena on siis selvittää itselleni sekä lukijalle,  miten minun tulisi jatkossa kehittää esiintymis- sekä viestintätaitojani, ja miten tämä kehitys on konkreettisesti mahdollista toteuttaa. Raportissa käydään ensin läpi koulu- ja työelämään liittyviä tärkeitä viestinnän taitoja ja tapoja ja tämän jälkeen pohditaan sitä, miten nämä taidot ovat opittavissa. Lopuksi keskitytään siihen, mitä näistä taidoista minun tulisi vielä oppia.

 Viestintä

Viestintä voidaan jakaa karkeasti suulliseen viestintään, kirjoitettuun viestintään sekä sanattomaan viestintään. Nämä kaikki muodostavat yhdessä kokonaisuuden jonka kaikki osa-alueet ovat yhtä tärkeitä viestin välittämiseksi. Hyviä viestintätaitoja pidetään esimerkiksi hyvän esimiehen tai työntekijän mittana ja viestintätaitojen voidaan katsoa korreloivan suoraan sen kanssa, kuinka hyvä ja vakuuttava esiintyjä kyseinen viestijä on.

Kirjallisen viestinnän tärkeitä taitoja työelämässä ovat esimerkiksi selkeät raportointitaidot ja taito kirjoittaa selkeästi niin sisäiselle kuin ulkoisellekin yleisölle (Markus Tandefelt 2016). Kirjallisen viestinnän arvioinnissa korostuu kirjoitetun kielen sujuvuus ja selkeys. Esimerkiksi minun kirjoitetun viestinnän taitojani arvioidaan tämän raportin kirjoitusasun, selkeyden sekä oikeinkirjoituksen perusteella. Huonot kirjoitetun viestinnän taidot antavat omaajastaan epäammattimaisen kuvan: kielioppivirheet ja epäselvät lauserakenteet esimerkiksi työhakemuksessa tuskin nostavat kenenkään pisteitä, päinvastoin (Anu Sajavaara 2010).

Suullisessa viestinnässä tärkeää on muun muassa vakuuttavuus, itsevarmuus ja puhutun sisällön esittäminen mielenkiintoisena. Huono puhuja saa yleisönsä nopeasti kyllästymään, kun taas mielenkiintoinen ja karismaattinen esiintyjä osaa pitää yleisönsä kiinnostuneena. Suullisen viestinnän tärkeitä keinoja onnistumiseen, varsinkin esiintymisessä, ovat esimerkiksi selkeä ja kuuluva ääni sekä aiheen ymmärrettävä selittäminen yleisölle. Tarvitaan siis itsevarmuutta, sekä kielellisiä taitoja jotka ovat samankaltaisia kirjoitetun viestinnän taitojen kanssa.

Sanaton viestintä on suuri osa kommunikointiamme ja esiintymistilanteitamme vaikka emme sitä aina huomaakaan. Tärkeää sanatonta viestintää on esimerkiksi kuunteleminen ja puhujan ottama katsekontakti kuuntelijaan. Välillä pelkkä hiljaisuuskin voi olla voimakas sanattoman viestinnän keino, joka luo esitykseen tietynlaista voimaa.

Minun viestintätaitoni nyt

Olen nyt syyslukukauden aikana koulussa päässyt esiintymään muutamia kertoja eri kokoisille yleisöille ja aion nyt pohtia omaa osaamistani näistä esiintymisistä saatujen palautteiden avulla sekä omien kokemuksieni kautta. Kirjoitetun viestinnän taidoista emme ole koulussa saaneet kovin paljoa palautetta, joten pohdintani viestintätaidoistani keskittyy vahvemmin puhutun viestinnän taitoihini. Omien puhe-esitysten arvioiminen onkin jollain tasolla varmasti haastavampaa kuin kirjoitetun viestinnän itsearviointi, sillä omaa esitystään ei useimmiten näe. Onkin todella vaikeaa itse pohtia missä viestinnän taidoissa itsellä olisi vielä parannettavaa ja mikä jo sujuu hyvin, joten tässä tilanteessa kuulijoiden antama palaute on kullan arvoista.

Pitämistäni puhe-esityksistä olen saanut suurimmiksi osin positiivista palautetta. On kehuttu että äänenkäyttö on selkeää ja kuuluvaa eikä mahdollinen hermostuneisuus välity kuulijalle eleissä eikä äänenkäytössä. Annan itsestäni siis itsevarman esiintyjän kuvan, vaikka esiintyminen todellisuudessa jännittääkin minua.  Viestinnän taidoissani on kehuttu myös sitä, että osaan selittää asiat kuulijalle ymmärrettävästi ja tarpeeksi yksinkertaisesti jotta kuulijan mielenkiinto aiheeseen säilyy ja kuulija myös oppii kuulemastaan jotain. Tämä kytkeytyy vahvasti kirjoitetun viestinnän taitoihin, jotka minulla ovat aina olleet hyvät. Sujuvasta kielenkäytöstä ja –tuntemuksesta voi siis myös olla apua sanallisessa viestinnässä ja esiintymistilanteissa. Palautteissa on tullut esille kuitenkin myös risuja. Eritoten sanaton viestintäni kaipaa kuuntelijoiden mielestä hiomista: esimerkiksi katsekontakti yleisöön sekä esiintymistilan haltuun ottaminen ovat esiintymiseni heikkoja kohtia. Sanattoman viestinnän merkitys esiintymisessä on valtava ja hyvinkin tarkkaan suunniteltu esitys voi kariutua sanattoman viestinnän puutteeseen.

Olen saamieni palautteiden kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä kehityskohteista ja jo osatuista asioista. Koen olevani puhujana ja kirjoittajana uskottava kielitaitojeni sekä vaikuttamistaitojeni ansiosta, perustelutaitoni ovat hyvät ja osaan käyttää edukseni erilaisia kielen taitoja. Sanallisessa viestinnässä taas vahvuuksiani omasta mielestäni on selkeä ääntäminen, äänen painotukset ja puheen tauottaminen. Parannettavaa olisi kuitenkin esimerkiksi hyvän ryhdin ylläpitämisessä sekä ilmeiden hallinnassa, sillä nämä pienet tekijät luovat yleisölle helposti epäammattimaisen kuvan esiintyjästä. Vahvuuksiani on myös muun muassa kertomani viestin rakenteen hallinta, eli järjestys missä asiat kuulijoille ja lukijoille esitetään. Toisaalta tässäkin voi aina parantaa itseään ja luonnoksien tekeminen (niin puheista kuin teksteistäkin) onkin erityisen tärkeää rakenteen hiomisen kannalta.

Saamani palautteen ja oman pohdintani pohjalta olen päätynyt siihen tulokseen, että tarvitsen lisäharjoitusta varsinkin sanattoman viestinnän parantamiseen, mutta myös itsevarman esiintymistyylin hiomiseen, sillä vaikka kuulija ei hermostuneisuuttani huomaisikaan, minä tunnen sen itse ja haluan oppia pääsemään eroon esiintymisjännityksestäni.

Toimenpiteet

Haluan lisätä tuleviin esityksiini sanattoman viestinnän keinoja entistä enemmän, ja onnistuakseen tämä vaatii sitä, että harjoittelen esiintymistä enemmän kuin aiemmin. Mitä tarkemmin ja perusteellisemmin olen harjoitellut puhe-esitykseni rungon ja aiheen, sen helpompi minun on keskittyä sanattomaan viestintään. Katsekontakti yleisöön on helpompi luoda jos puhumisen tueksi ei tarvitse muistilappua ja aiheesta ei harhailla huonon valmistautumisen vuoksi. Parempi valmistautuminen esiintymisiin on myös avain itsevarmuuteen puhujana. Itsevarmuutta tuo tietenkin myös kokemus, ja siksi minun on pyrittävä tästä lähtien käyttämään hyväkseni kaikki tilaisuudet jolloin esiintyminen ja viestintätaitojen hiominen on mahdollista.

Kokosin itselleni muutaman esiintymistä ja nimenomaan itsevarmuutta parantavan ohjeen, jotka muistamalla kehityn esiintyjänä. Näistä taidoista on varmasti tulevaisuudessa hyötyä myös työelämään siirtyessäni. Ensimmäinen ohje muistettavaksi on suorittamisen unohtaminen: jos yritän esiintyessäni olla jotain muuta kuin olen, jännitykseni pahenee. Tähän liittyy myös ohje siitä, että esiintymisen tulisi aina olla persoonallista. Hyvistä esiintyjistä voi tietenkin ottaa mallia oppiakseen uutta, mutta tärkeintä on aina kuitenkin olla rehellinen ja aito, aivan oma persoonansa (Virve Rissanen, Helsingin Sanomat 2015).

Toinen ohje joka minun on muistettava jatkossa on traumojen unohtaminen ja niistä yli pääseminen (Virve Rissanen, Helsingin Sanomat 2015). Keskeisenä ideana on se, että meillä kaikilla on huonoja kokemuksia esiintymisestä mutta niistä on päästävä yli ja annettava itselle mahdollisuus onnistua. Vuosia vanhat epäonnistumiset eivät määrittele sinua esiintyjänä ja tämä neuvo minunkin on erittäin tärkeä muistaa.

Kolmas muistettava asia on sanattoman viestinnän taitoihin kuuluvat ilmeet, eleet ja liikkeet (Kortetjärvi-Nurmi & Murtola 2015: Areena). Esiintyessä on pyrittävä ottamaan koko esiintymistila haltuun ja liikehdintä sekä ilmeikkyys voivat vaikuttaa esityksen onnistumiseen paljonkin. On kuitenkin muistettava ettei liikehdintä ole levotonta ja paljasta hermostuneisuutta: silloin on melkein parempi olla paikallaan. Näitä omaan olemukseen liittyviä esiintymistaitoja on vain harjoiteltava ja ajan kanssa ne tulevat esiintymistilanteissa luonnostaan.

Neljäntenä on muistettava hyvien muistiinpanojen tärkeys: huippuunsa hiotut muistiinpanot voivat pelastaa tukalasta tilanteesta (Kortetjärvi-Nurmi ym. 2015: Areena). Niiden voima on kuitenkin sitäkin suurempi, hyvät muistiinpanot nimittäin luovat käyttäjälleen turvallisuuden tunteen, sillä asian unohtuessa esiintyjä tietää voivansa luottaa muistiinpanoihinsa. Kun luottamus itseen näin kasvaa ja epäonnistumisen riski pienenee, myös esiintymisen itsevarmuus ja esiintyjästä huokuva hyvän olon tunne välittyy yleisölle.

Ainakin nämä neuvot muistamalla uskon jossain vaiheessa saavuttavani pisteen, jossa olen taitava ja itsevarma esiintyjä jonka puheenvuoroja arvostetaan ja odotetaan niin koulussa kuin myöhemmin työelämässäkin.

Päätäntö

Raporttia kirjoittaessa nousee selvästi esiin se, kuinka tärkeää palaute kuuntelijoilta ja lukijoilta on onnistuneen viestinnän luomiseksi. Omia heikkouksia ja vahvuuksiaan on vaikeaa tutkiskella objektiivisesta näkökulmasta ja palautteen saaminen voi tuoda aivan uudenlaisia näkökohtia oman viestinnän tarkasteluun. Esimerkiksi itse en olisi huomannut puutteellista katsekontaktiani yleisööni ilman palautetta asiasta, joten ilman palautetta olisin todennäköisesti tehnyt saman virheen tulevaisuudessa yhä uudelleen ja uudelleen. Nyt minulla on kuitenkin mahdollisuus korjata tämä puute. Aion jatkossakin tarkastella saamaani palautetta mahdollisimman tarkasti, jotta saisin siitä maksimaalisen hyödyn. Pyrin myös tulevaisuudessa antamaan muille hyödyllistä palautetta heidän viestinnästään, jotta he pystyvät kehittämään itseään samoin. Vuorovaikutus viestijän ja viestin vastaanottajan välillä onkin tärkeää, ei vain viestin välittymisen kannalta, vaan jotta molemmat osapuolet kehittyisivät niin viestijänä kuin kuuntelijanakin.

Lähteet

Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka & Murtola, Kaarina 2015. Areena. Yritysviestinnän käsikirja. Edita.

Rissanen, Virve 2015. Töissä esiintyminen jännittää lähes kaikkia – lue esiintymisvalmentajan vinkit. Helsingin Sanomat 12.5.2015. http://www.hs.fi/ura/a1305954612224. Luettu 13.11.2016.

Sajavaara, Anu 2010. Kieli- ja viestintätaidot korostuvat työelämässä. Kielikello 3/2010. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2139. Luettu 13.11.2016.

Tandefelt, Markus 2016. 10 taitoa mitä viestinnän ammattilainen tulevaisuudessa tarvitsee. Meltwater 7.3.2016. https://www.meltwater.com/fi/blog/10-taitoa-mita-viestinnan-ammattilainen-tulevaisuudessa-tarvitsee/. Luettu 13.11.2016.

Business Model EMMA

Minä esiintyjänä

Olen aina jännittänyt esiintymistä todella paljon. En oikeastaan siksi että olisin huono esiintyjä, vaan siksi että minulla on pienestä pitäen ollut tarve olla aina paras kaikessa. Esitysten pitämiselle kasvaakin melko suuret paineet kun tavoitteena on olla luokan paras. Näin vanhemmalla iällä olen päässyt tästä ajatusmaailmasta jo osittain pois, mutta edelleen esiintymiset jännittävät koska tarve suoriutua on valtava. Esiintymiset kuitenkin aina onnistuvat jännityksestä huolimatta, enkä koe pienen esiintymiskammon haittaavan esimerkiksi koulusuoriutumistani. Viimeisimmän esiintymiseni jälkeen sain kuulla suullista palautetta jossa kehuttiin rauhallisuutta esitykseni aikana, katsojalle jännitykseni ei siis ilmeisesti edes välity.

Ensimmäinen suullinen esiintyminen Metropoliassa oli megatrendi-esitelmä, jonka teimme neljän hengen ryhmässä. Saimme esiintymisestä kirjallista palautetta joka oli pääasiallisesti erittäin positiivista. Minä sain positiivista palautetta aiheen ymmärrettävästi selittämisestä, mielenkiintoisista esimerkeistä ja itsevarmasta esityksestä. Negatiivisena puolena tämän esityksen palautteista nousi esiin "lunttilappuun" turvautuminen, jonka vuoksi katsekontakti yleisön kanssa jäi vähäiseksi. Tästä neuvosta otin vaarin ja pyrin seuraavalla esiintymiskerralla panostamaan kontaktiin yleisön kanssa. Megatrendi esityksemme arvioitiin luokan parhaaksi, joten koko ryhmän esiintyminen oli ilmeisesti hyvä kokonaisuus.

Toinen esiintyminen oli pareittain tehtävä lyhyehkö puhe-esitys, josta saimme niin suullista palautetta kuin kirjallistakin. Suullinen palaute oli positiivista, kehuttiin äänenkäyttöä ja rauhallisuutta sekä itsevarmaa esiintymistä. Tässä vuorostaan minulle suunnatut kirjalliset palautteet:

  

 Kuten toisesta palautteesta näkyy, sanallista viestintää voisin vielä hioa. Katsekontaktista kuitenkin mainittiin sen verran, että tässä esiintymisessä se oli onnistunutta, edellisestä esityksestä saatu palaute siis auttoi minua jonkin verran muokkaamaan esiintymistäni paremmaksi. Palautteiden perusteella hiottavaa olisi vielä esityksen sulavuudessa ja luonnollisuudessa, joten seuraavaa esitystä varten harjoittelen valmiiksi niin, että esiintyminen vaikuttaisi luontevalta jännityksestä huolimatta. Sain myös suullista palautetta siitä, etten ottanut esiintymistilaa haltuun, joten ehkä ensi kerralla kokeilen myös liikkumista esiintymistilassa enkä jää vain pöydän taakse puhumaan. Kaikenkaikkiaan koen, että niin suullisista kuin kirjallisistakin palautteista on ollut minulle hyötyä oman esiintymiseni tarkastelussa objektiivisesti, ja toivon saavani rehellistä palautetta jatkossakin jotta voin kehittyä esiintyjänä.

Olen myös itse päässyt antamaan palautetta esiintymisistä niin suullisesti kuin kirjallisestikin muille luokkalaisilleni. Palautteen antaminen on ollut opettavaista, kun on todella rehellisesti mietittävä ja kerrottava toiselle, mihin osa-alueisiin hänen kannattaisi keskittyä. Palautteen antamisen harjoittelu on tärkeää tulevaisuuttakin ajatellen, koska ihmiset kehittävät itseään ja heikkouksiaan juuri rakentavien palautteiden avulla. Usein palautteista ilmenee asioita, joita ei itse pysty näkemään tai huomaamaan, ja vain rakentava palaute auttaa kehityksessä. On myös muistettava positiivisen palautteen tärkeä merkitys: kehityskohteetkin voi esittää positiivisena asiana, eikä kenenkään lyttääminen hyödytä palautteen antajaa taikka saajaa. Mielestäni olen onnistunut tässä, olen sisällyttänyt palautteeseen aina jotain positiivista, sellaista mikä osataan jo hyvin, sekä kehityskohteita joihin keskittyä. Olen välttänyt negatiivisia adjektiiveja, kuten huono tai tylsä, jottei kriittisestäkään palautteesta jäisi niin huono maku suuhun. Silti, oppia ikä kaikki, varmasti palautteen antamisestakin opin näiden vuosien aikana vielä rutkasti lisää ja kehityn palautteen antamisessa sekä vastaanottamisessa.

Johdanto & Minä oppijana

Olen 23-vuotias nuori nainen Espoosta ja jotenkin olen nyt päätynyt opiskelemaan Metropoliaan tradenomiksi. En kuitenkaan tullut tänne suorinta reittiä vaan käännyin muutamalle sivupolulle joille tieni jäikin pitemmäksi aikaa. Valmistuin lukiosta keväällä 2012 ja lähdin pitämään välivuotta.. Välivuosi venyi ja yhtäkkiä olinkin jo ollut työelämässä neljä vuotta. Päätin että nyt on tultava muutos, opiskelemaan on lähdettävä hinnalla millä hyvänsä. Kolme ja puoli vuotta työvuosistani vietin töissä HOK-Elannolla kaikenkirjavissa työtehtävissä ja sieltä tulikin idea liiketalouden opintoihin: kun kerran jo on vankkaa kokemusta kaupan alalla kertynyt ja työ on aina tuntunut jokseenkin mieleiseltä ja kiinnostavalta, miksen lähtisi opiskelemaan ihan oikeasti "bisnestä". Toki on myönnettävä, ettei liiketalouden opinnot olleet toivelistallani ensimmäisenä, vaan muotoilun opinnot ne olisivat minua eniten kiinnostaneet. Tulevaisuutta ajatellen kuitenkin tradenomin opinnot sopivat erittäin hyvin yhteen muotoilun opintojen kanssa, joten täällä ollaan seuraavat 3,5 vuotta. Odotan opintojen jälkeen olevani enemmän tai vähemmän liiketalouden ammattilainen ja mahdollisimman monipuolinen osaaja. Tällä hetkellä eniten eri suuntautumisvaihtoehdoista kiinnostaa markkinoinnin hommat, tavoitteena on työllistyä koulun jälkeen jonkinlaiseen luovaan ja ehkä visuaaliseen markkinoinnin tehtävään.