Raportti: esiintyminen ja viestintä

Johdanto

Tämän tehtävän tarkoituksena on harjoitella raportin kirjoittamista Metropolian standardien ja ohjeiden mukaisesti. Itse raportissa analysoin omia suullisia sekä kirjallisia viestinnän taitojani ja pyrin suunnittelemaan tavan kehittää itseäni tarvituilla osa-alueilla. Raportin tavoitteena on siis selvittää itselleni sekä lukijalle,  miten minun tulisi jatkossa kehittää esiintymis- sekä viestintätaitojani, ja miten tämä kehitys on konkreettisesti mahdollista toteuttaa. Raportissa käydään ensin läpi koulu- ja työelämään liittyviä tärkeitä viestinnän taitoja ja tapoja ja tämän jälkeen pohditaan sitä, miten nämä taidot ovat opittavissa. Lopuksi keskitytään siihen, mitä näistä taidoista minun tulisi vielä oppia.

 Viestintä

Viestintä voidaan jakaa karkeasti suulliseen viestintään, kirjoitettuun viestintään sekä sanattomaan viestintään. Nämä kaikki muodostavat yhdessä kokonaisuuden jonka kaikki osa-alueet ovat yhtä tärkeitä viestin välittämiseksi. Hyviä viestintätaitoja pidetään esimerkiksi hyvän esimiehen tai työntekijän mittana ja viestintätaitojen voidaan katsoa korreloivan suoraan sen kanssa, kuinka hyvä ja vakuuttava esiintyjä kyseinen viestijä on.

Kirjallisen viestinnän tärkeitä taitoja työelämässä ovat esimerkiksi selkeät raportointitaidot ja taito kirjoittaa selkeästi niin sisäiselle kuin ulkoisellekin yleisölle (Markus Tandefelt 2016). Kirjallisen viestinnän arvioinnissa korostuu kirjoitetun kielen sujuvuus ja selkeys. Esimerkiksi minun kirjoitetun viestinnän taitojani arvioidaan tämän raportin kirjoitusasun, selkeyden sekä oikeinkirjoituksen perusteella. Huonot kirjoitetun viestinnän taidot antavat omaajastaan epäammattimaisen kuvan: kielioppivirheet ja epäselvät lauserakenteet esimerkiksi työhakemuksessa tuskin nostavat kenenkään pisteitä, päinvastoin (Anu Sajavaara 2010).

Suullisessa viestinnässä tärkeää on muun muassa vakuuttavuus, itsevarmuus ja puhutun sisällön esittäminen mielenkiintoisena. Huono puhuja saa yleisönsä nopeasti kyllästymään, kun taas mielenkiintoinen ja karismaattinen esiintyjä osaa pitää yleisönsä kiinnostuneena. Suullisen viestinnän tärkeitä keinoja onnistumiseen, varsinkin esiintymisessä, ovat esimerkiksi selkeä ja kuuluva ääni sekä aiheen ymmärrettävä selittäminen yleisölle. Tarvitaan siis itsevarmuutta, sekä kielellisiä taitoja jotka ovat samankaltaisia kirjoitetun viestinnän taitojen kanssa.

Sanaton viestintä on suuri osa kommunikointiamme ja esiintymistilanteitamme vaikka emme sitä aina huomaakaan. Tärkeää sanatonta viestintää on esimerkiksi kuunteleminen ja puhujan ottama katsekontakti kuuntelijaan. Välillä pelkkä hiljaisuuskin voi olla voimakas sanattoman viestinnän keino, joka luo esitykseen tietynlaista voimaa.

Minun viestintätaitoni nyt

Olen nyt syyslukukauden aikana koulussa päässyt esiintymään muutamia kertoja eri kokoisille yleisöille ja aion nyt pohtia omaa osaamistani näistä esiintymisistä saatujen palautteiden avulla sekä omien kokemuksieni kautta. Kirjoitetun viestinnän taidoista emme ole koulussa saaneet kovin paljoa palautetta, joten pohdintani viestintätaidoistani keskittyy vahvemmin puhutun viestinnän taitoihini. Omien puhe-esitysten arvioiminen onkin jollain tasolla varmasti haastavampaa kuin kirjoitetun viestinnän itsearviointi, sillä omaa esitystään ei useimmiten näe. Onkin todella vaikeaa itse pohtia missä viestinnän taidoissa itsellä olisi vielä parannettavaa ja mikä jo sujuu hyvin, joten tässä tilanteessa kuulijoiden antama palaute on kullan arvoista.

Pitämistäni puhe-esityksistä olen saanut suurimmiksi osin positiivista palautetta. On kehuttu että äänenkäyttö on selkeää ja kuuluvaa eikä mahdollinen hermostuneisuus välity kuulijalle eleissä eikä äänenkäytössä. Annan itsestäni siis itsevarman esiintyjän kuvan, vaikka esiintyminen todellisuudessa jännittääkin minua.  Viestinnän taidoissani on kehuttu myös sitä, että osaan selittää asiat kuulijalle ymmärrettävästi ja tarpeeksi yksinkertaisesti jotta kuulijan mielenkiinto aiheeseen säilyy ja kuulija myös oppii kuulemastaan jotain. Tämä kytkeytyy vahvasti kirjoitetun viestinnän taitoihin, jotka minulla ovat aina olleet hyvät. Sujuvasta kielenkäytöstä ja –tuntemuksesta voi siis myös olla apua sanallisessa viestinnässä ja esiintymistilanteissa. Palautteissa on tullut esille kuitenkin myös risuja. Eritoten sanaton viestintäni kaipaa kuuntelijoiden mielestä hiomista: esimerkiksi katsekontakti yleisöön sekä esiintymistilan haltuun ottaminen ovat esiintymiseni heikkoja kohtia. Sanattoman viestinnän merkitys esiintymisessä on valtava ja hyvinkin tarkkaan suunniteltu esitys voi kariutua sanattoman viestinnän puutteeseen.

Olen saamieni palautteiden kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä kehityskohteista ja jo osatuista asioista. Koen olevani puhujana ja kirjoittajana uskottava kielitaitojeni sekä vaikuttamistaitojeni ansiosta, perustelutaitoni ovat hyvät ja osaan käyttää edukseni erilaisia kielen taitoja. Sanallisessa viestinnässä taas vahvuuksiani omasta mielestäni on selkeä ääntäminen, äänen painotukset ja puheen tauottaminen. Parannettavaa olisi kuitenkin esimerkiksi hyvän ryhdin ylläpitämisessä sekä ilmeiden hallinnassa, sillä nämä pienet tekijät luovat yleisölle helposti epäammattimaisen kuvan esiintyjästä. Vahvuuksiani on myös muun muassa kertomani viestin rakenteen hallinta, eli järjestys missä asiat kuulijoille ja lukijoille esitetään. Toisaalta tässäkin voi aina parantaa itseään ja luonnoksien tekeminen (niin puheista kuin teksteistäkin) onkin erityisen tärkeää rakenteen hiomisen kannalta.

Saamani palautteen ja oman pohdintani pohjalta olen päätynyt siihen tulokseen, että tarvitsen lisäharjoitusta varsinkin sanattoman viestinnän parantamiseen, mutta myös itsevarman esiintymistyylin hiomiseen, sillä vaikka kuulija ei hermostuneisuuttani huomaisikaan, minä tunnen sen itse ja haluan oppia pääsemään eroon esiintymisjännityksestäni.

Toimenpiteet

Haluan lisätä tuleviin esityksiini sanattoman viestinnän keinoja entistä enemmän, ja onnistuakseen tämä vaatii sitä, että harjoittelen esiintymistä enemmän kuin aiemmin. Mitä tarkemmin ja perusteellisemmin olen harjoitellut puhe-esitykseni rungon ja aiheen, sen helpompi minun on keskittyä sanattomaan viestintään. Katsekontakti yleisöön on helpompi luoda jos puhumisen tueksi ei tarvitse muistilappua ja aiheesta ei harhailla huonon valmistautumisen vuoksi. Parempi valmistautuminen esiintymisiin on myös avain itsevarmuuteen puhujana. Itsevarmuutta tuo tietenkin myös kokemus, ja siksi minun on pyrittävä tästä lähtien käyttämään hyväkseni kaikki tilaisuudet jolloin esiintyminen ja viestintätaitojen hiominen on mahdollista.

Kokosin itselleni muutaman esiintymistä ja nimenomaan itsevarmuutta parantavan ohjeen, jotka muistamalla kehityn esiintyjänä. Näistä taidoista on varmasti tulevaisuudessa hyötyä myös työelämään siirtyessäni. Ensimmäinen ohje muistettavaksi on suorittamisen unohtaminen: jos yritän esiintyessäni olla jotain muuta kuin olen, jännitykseni pahenee. Tähän liittyy myös ohje siitä, että esiintymisen tulisi aina olla persoonallista. Hyvistä esiintyjistä voi tietenkin ottaa mallia oppiakseen uutta, mutta tärkeintä on aina kuitenkin olla rehellinen ja aito, aivan oma persoonansa (Virve Rissanen, Helsingin Sanomat 2015).

Toinen ohje joka minun on muistettava jatkossa on traumojen unohtaminen ja niistä yli pääseminen (Virve Rissanen, Helsingin Sanomat 2015). Keskeisenä ideana on se, että meillä kaikilla on huonoja kokemuksia esiintymisestä mutta niistä on päästävä yli ja annettava itselle mahdollisuus onnistua. Vuosia vanhat epäonnistumiset eivät määrittele sinua esiintyjänä ja tämä neuvo minunkin on erittäin tärkeä muistaa.

Kolmas muistettava asia on sanattoman viestinnän taitoihin kuuluvat ilmeet, eleet ja liikkeet (Kortetjärvi-Nurmi & Murtola 2015: Areena). Esiintyessä on pyrittävä ottamaan koko esiintymistila haltuun ja liikehdintä sekä ilmeikkyys voivat vaikuttaa esityksen onnistumiseen paljonkin. On kuitenkin muistettava ettei liikehdintä ole levotonta ja paljasta hermostuneisuutta: silloin on melkein parempi olla paikallaan. Näitä omaan olemukseen liittyviä esiintymistaitoja on vain harjoiteltava ja ajan kanssa ne tulevat esiintymistilanteissa luonnostaan.

Neljäntenä on muistettava hyvien muistiinpanojen tärkeys: huippuunsa hiotut muistiinpanot voivat pelastaa tukalasta tilanteesta (Kortetjärvi-Nurmi ym. 2015: Areena). Niiden voima on kuitenkin sitäkin suurempi, hyvät muistiinpanot nimittäin luovat käyttäjälleen turvallisuuden tunteen, sillä asian unohtuessa esiintyjä tietää voivansa luottaa muistiinpanoihinsa. Kun luottamus itseen näin kasvaa ja epäonnistumisen riski pienenee, myös esiintymisen itsevarmuus ja esiintyjästä huokuva hyvän olon tunne välittyy yleisölle.

Ainakin nämä neuvot muistamalla uskon jossain vaiheessa saavuttavani pisteen, jossa olen taitava ja itsevarma esiintyjä jonka puheenvuoroja arvostetaan ja odotetaan niin koulussa kuin myöhemmin työelämässäkin.

Päätäntö

Raporttia kirjoittaessa nousee selvästi esiin se, kuinka tärkeää palaute kuuntelijoilta ja lukijoilta on onnistuneen viestinnän luomiseksi. Omia heikkouksia ja vahvuuksiaan on vaikeaa tutkiskella objektiivisesta näkökulmasta ja palautteen saaminen voi tuoda aivan uudenlaisia näkökohtia oman viestinnän tarkasteluun. Esimerkiksi itse en olisi huomannut puutteellista katsekontaktiani yleisööni ilman palautetta asiasta, joten ilman palautetta olisin todennäköisesti tehnyt saman virheen tulevaisuudessa yhä uudelleen ja uudelleen. Nyt minulla on kuitenkin mahdollisuus korjata tämä puute. Aion jatkossakin tarkastella saamaani palautetta mahdollisimman tarkasti, jotta saisin siitä maksimaalisen hyödyn. Pyrin myös tulevaisuudessa antamaan muille hyödyllistä palautetta heidän viestinnästään, jotta he pystyvät kehittämään itseään samoin. Vuorovaikutus viestijän ja viestin vastaanottajan välillä onkin tärkeää, ei vain viestin välittymisen kannalta, vaan jotta molemmat osapuolet kehittyisivät niin viestijänä kuin kuuntelijanakin.

Lähteet

Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka & Murtola, Kaarina 2015. Areena. Yritysviestinnän käsikirja. Edita.

Rissanen, Virve 2015. Töissä esiintyminen jännittää lähes kaikkia – lue esiintymisvalmentajan vinkit. Helsingin Sanomat 12.5.2015. http://www.hs.fi/ura/a1305954612224. Luettu 13.11.2016.

Sajavaara, Anu 2010. Kieli- ja viestintätaidot korostuvat työelämässä. Kielikello 3/2010. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2139. Luettu 13.11.2016.

Tandefelt, Markus 2016. 10 taitoa mitä viestinnän ammattilainen tulevaisuudessa tarvitsee. Meltwater 7.3.2016. https://www.meltwater.com/fi/blog/10-taitoa-mita-viestinnan-ammattilainen-tulevaisuudessa-tarvitsee/. Luettu 13.11.2016.